Ujaasinermi nassaarineqartut

Aqutsisoqarfimmi pisortaq Katrine Hjelholt Nathanielsen Qarasaasialerinermik aqutsisoq Aputsiaq G. Petersen Digitalimik attaveqaqatigiinnermik aqutsisoq Christine L. Heilmann Suliniummut Immikkoortortaqarfimmi aqutsisoq Avijâja...

AI sukkasuumik tamanut ulluinnarsiutinngornikuuvoq, assigiinngitsunilu atorneqarluni. Allakkianik allatsinneqarsinnaavoq, nassuiaatinneqarsinnaavoq, assinik pilersitsisinnaavoq apeqqutinillu akisinneqarsinnaalluni. Tamatigulli akissutit eqqortut takkunneq ajorput, atortut nutaat saqqummeraangata, taamaattumik eqqarsarluaqqaarluni atortagassaavoq.

Ilaatigut naliliissalluni nalunarsinnaavoq saaffiginnissut ilumoortuunersoq imaluunniit ilumuunnginnersoq. Kisiannili suulluunniit mikisunnguit qimerloorluaraanni peqquserlunnianit nalunaarutaasut paasineqarsinnaapput, taakkuuppulli sianiinaaralutik paasissutissaatinnik perusuttut, linkimut ilumuunngitsumut toorsititsiniaasut. Ilaqarpugut nalunaarummik pinitsinni nalinginnaasumik iliuuseqarluta, nalunaarutip iliuuseqarfigisariaqarneranik eqqarsartartut. Soorlu assersuutigalugu sms-imik nassitsissimaguit isissutit atorunnaalertoq paasissutissaatitit nutartinngikkukkit. Imaluunniit poortugaq apuutilersoq. Aammali neqeroorutinik pitsaasunik periarfissanillu pitsaasunik tiguartittoortarpugut. Nalunaarutaasinnaavoq, soorlu sms-ikkut imaluunniit Messengerikkut, unammisitsinermi pinnassimasugut nalunaartoqarluni. Kisiannili anersaartorluaqqaartariaqarputit, misissorlugulu nalunaarutigineqartoq peqquserlunnianeersuunersoq linkip tuunnginnerani.

Ima takusinnaavatit: mailit ilumuunngitsut (phishing) Naliliissalluni nalunarsinnaavoq maili ilumoornersoq imaluunniit ilumuunnginnersoq. Kisiannili misissorluaraanni takuneqarsinnaapput kukkunerit mikisinnguit, mailini ilumuunngitsuni. Mailit ilumuunngitsut aamma phishinginik taaneqartarput. Ulluinnarni ulapaarfiusuni digitalikkut nalunaaruteqartuartartillugu oqartussaniit aammalu suliffeqarfinniit, sukkasuumik iliuuseqarnikkut toortaasarpugut, mailimik nassitsikkaangatta. Taannarpiaavorlu peqquserlunniat atornerlunniartagaat ilaarsillutik mailinik ilumuunngitsunik nassiussisarneri. Tamatta saaffiginnissutinik pitsaasunik aammalu neqeroorutinik pitsaasunik nassitsittarpugut, qisuariarfigisarlutigillu nalinginnaasumik navianartoqarneri sissuigassaasut. Soorlu assersuutigalugu mailimi virusimut tunngasumik nutartereqqusissut. Kisiannili eqqaamajuk anersaartorluaqqaarnissat, misissorlugulu maili arlaannik peqquserluttuunersoq, toorsitinnak.

Ima takusinnaavatit: Sianerfigitinnerit peqquserlunnianit (vishing) Inuup sianerfigaatit neqeroorummillu pitsaasumik neqeroorfigalutit imaluunniit paasissutissat ilinnut tunngasut atorfissaqartinnerarlugit ajornartorsiutivit anigornissaanut ikiorusullutit ingerlaannaq. Sillimaffigissassat ilikkarsinnaasatit tassaapput peqquserlunniat sianerneri (vishing). Allanik suliaqartilluta, peqquserlunnianillu sianerfigitikkutta bankimiit oqartussaniilluunniit sianertuusaartuniit, eqqarsarluarsinnaanerput killeqarsinnaasarpoq. Uani takuut qanoq isillutit uukapaasiaritinnissaraluit pinaveersaartinnissaa.

Nittartakkami niuertarfiup ilumoortuunera ilumuunnginneraluunniit ilaanni paatsiveerunnartarpoq. Niuertarfiit ilumuunngitsut nittartakkami niuertarfiit ilumoortut ilaarlugit paarlaanneqarsinnaasarput, peqquserlunniat uukapaatitsillutik aningaasanik paasissutissanilluunniit piniarlutik. Marserluaqqissaarukkilli naammattoorsinnaavatit. Webadressii marserluartakkit, nittartakkami niuertarfimmi pisiniartillutit. webadresse eqqumiitsoq mikisunik assigiinngitsunik allanneqarsinnaasarpoq, taamaasilluni niuertarfik ilumuunngitsuusoq paasineqarsinnaalluni.

Ima takutissaavatit profiilit ilumuunngitsut Facebookimi suliffeqarfiup profiilianiit unammisitsisoqartoq takuat. Ilisimasarinngisat kammagiumannippoq. Immaqaluunniit kammageriikkat allamik asseqarluni kammagiumannippoq. Profiilii ilumoortuuppat? Takusinnaagukkit profiilii allaanerusut, taava ingerlaannaq paasisinnaavat profiilii ilumuunngitsut. Digitalikkut peqquserlunniat ilumuunngitsut profiilit atortarpaat sianiinaarlutit aningaasanik nuussinerussangavit. Aamma imaassinnaavoq paasissutissat ilinnut tunngasut perusullugit iserfissarsiortut. Imaluunniit suliniutaasinnaavoq spaminik nassiussuinissamut katersinermut.

Ima takusinnaavatit: Unammisitsinerit ilumuunngitsut Inuit attaveqatigiittarfianni, mailimi imaluunniit sms-ini, unammisitsinerit ilumuunnginneri takujuminaassinnaasarput. Ilaanni unammisitsinerit assigiissinnarsinnaasarput suliffeqarfiit nassiussimasaattut isikkoqarneri pissutaallutik. Isigilluaqqissaarukkilli takusinnaavatit. Kinami gavekortimik imaluuniit aningaasanik 10.000 koruuninik eqquerusussannginnami? Unammisitsinerit ilai soorunami ilumoortuusarput, taamaattoqartillugulu arajutserusunnanngittaqaat. Qanoq isillutit taava illit unammisitsinerit ilumoortuunersut imaluunniit ilumuunngitsuunersut takusinnaavigit? Aallaqqaammut anersaartorluaqqaarit, imminullu periarfissaqartillutit unammisitsinermi ilumuunngitsut tallimat misissornissaannut.

Interneti amerlanerpaat ulluinnarsiutigaat. Paasissutissat, nutaarsiassat aamma neqeroorutit pilerinartut toornissaanut qanittuaraasarput. Kisiannili kukkulluni toorsisooraanni digitalikkut peqquserlunnianit pisaritittoqarsinnaavoq, taakkuuppullu pikkorivissortut allamut saatitsisinnaasut uukapaasiarinnissinnaasullu.

Amerlarnerpaat paasissutissat uagutsinnut tunngasut digitalikkut sullissivinni toqqorsimasuupput. Isissutissaq nukittuup qulakkeersinnaavaa passussinissamut attuumassuteqanngitsup isinngitsoortissinnaanera, illit namminerisamik paasissutissaatitit mailimiittut, netbankinniittut imaluunniit oqartussaniittut. Isissutissaq nukittooq imaluunniit passwordi minnerpaamik 15-inik imaluunniit amerlanernik naqinneqassaaq, tassungalu ataasiinnaq atorneqassaaq allanullu ingerlateqqinnagu.

Paasissutissat ilinnut tunngasut paarilluakkit Eqqarsaatigalugu, digitalikkut peqquserlunniat paasissutissat ilinnut tunngasut digitalimiittut iserfigisinnaanngussangaluarpatigit, nuannerpallaanngilaq. Taamaattumik digitalimi paasissutissaatitit paarilluaqqissaartariaqarpatit, soorlu aningaasiviit paarilluartarit. Siunnersuutinik qanoq paasissutissaatinnik siaruarterinnginnissamut pigit.

Kikkut tamarmik atorsinnaasaanni ledningeqanngitsuni attaveqaatini atuingaagavit neriniartarfinni, konferencemi imaluunniit mittarfimmi, aarlerinartorsiorputit peqquserlunniat sunersutit malinnaasinnaammata. Taamaattumik pingaaruteqarpoq imminut illersornissat, ledningeqanngitsuni attaveqaatini isersimaninni.

Digitalikkut peqquserlunniat sukkaannaq iliuuserisartakkagut atornerluttarpaat. Kisiannili anersaartorluaqqaarfit toorsinnginninni, ataasiakkaallu siunnersuutit malikkit, peqquserluffigitinnginninni. Digitalikkut peqquserlunniat qanoq iliuuseqartarnigut nalunngilaat. Annilaanganigut, nuannaarnigut pisariaqartitagullu sukkasuumik perusutagut atornerluttarpaat, pisariniarsarileraangamisigut. Ullumikkut pissutsit malillugit upperineqarsinnaasutut isikkoqarlutik eqqarsarianngitsugulluunniit iluatsitaarisarput. Teknologilu malillugu nutaanik inerisaaginnavillutik, uatsinnut nalunarsillaalluni pasitsaassinissaq.

Paasigukku imaluunniit pasittaassaqaruit isissutit hackertissimasoq, ingerlaannartumik allanngortissavat.

To-trins-login isumaqarpoq log ind-ernissarnut alloriarnerit marluk ingerlaffigeqqaassagitit. Peqquserlunnianut paasissutissaativit marloriaammik illersornissaanut periarfissiisuuvoq. Aqqutissiuutit ataatsimoortinnikuuagut, to-trins-loginip digitalikkut kiffartuussissutaani atuutsitsisoqalersinnaanera qanoq ingerlanneqarsinnaanera pillugu.

Ullumikkut amerlanerit nammineq assiutigut allakkallu paarisagut digitaliupput. Oqarasuaatit annaagukku, tabletit aserorpat imaluunniit qarasaasiat ajortippat, assit pingaarutillit allakkallu pingaarutillit annaaratarsinnaavatit. Taamaattumik isumassarsiatsialaarpoq sikkerhedskopeeriisarneq.

Ledningeqanngitsumik attaveqaatit angerlarsimaffittuulli toqqissisimasumiissaaq. Iluaqutaanavianngilarli matut silammut matu illup tunuatigoortoq parnaarsartuleqqikkukku, isaarissap matua ammaannartoq. Misissoruk attaveqaatit attaveqaleqqusaanngitsunut peqquserlunnianillu isumannaatsuunersoq.

Appsit ulluinnarni digitalimi ulluinnarsiutigaagut nalinginnaasumik. Kisiannili paasissutissat ilinnut tunngasut app-imut iligukkit, ulorianaateqarsinnaavoq appip paasissutissaatitit sivisuumik toqqoqqasinnaammagit, suliffeqarfiullu app-imik piginnittup siammarterlugilluunniit allanut tuniniarsinnaammagit. Siunnersuutitsialaat sisamat atorlugit killilersimaartissinnaavat, qanoq annertutigisumik paasissutissat appsip pigisinnaanerai.

Digitalikkut peqquserlunniat nutaanik pilersitsillaqqissuullutillu nutaaliullaqqissuupput qanoq iliorlutik qarasaasiannut viruseqartitsilersitsisinnaallutik. Qarasaasiat aseroruinnarsinnaavaat imaluunniit paasissutissat ilinnut tunngasunut isersinnaalersinnaallutik. Peqquserlunniat e-mailikkut nassiussisarput, uppernartorujuusinnaapput - soorlu pisortaqarfinni oqartussat mailii ilaarlugit linkimik tuugassarnik nassiussisinnaallutik. Peqquserlunniat ilaannit periuseqarput immikkuullarilaartumik, tassa USB-nut attaviit kikkut tamarmik atorsinnaasaanniittunik taarsersuisinnaasarput, qarasaasiannut virusimik installeriisinnaasunik, qarasaasiavit immersornerani.

Enhedit “smartit” kalaallit angerlarsimaffianni atungaaleriartoqaat. Ulluinnarni atortuusinnaapput, kisianni aamma digitalimik sillimaniarnerit unammillernarsinnaapput angerlarsimaffinni, sillimaniarneq annerusumik nakkutiginngikkukku. Ilikkagaqarnerugit, suut eqqumaffiginissaannut. Internetimut atassuteqaat atornerlunneqarsinnaavoq “Smartit” enhedit tamarmik attaveqaatinnut atapput, taamaasillutit illit oqarasiaatinniit angallattakkamiit aqussinnaavatit, ilaannilu “imminnut oqaluussinnaasarput”. Amerlasuut enhedit aamma attaveqartarput immikkut internetimut, tassanilu digitalemik peqquserlunniat attaveqaatinnut atornerluillutik isersinnaalertarput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq, isumannaallisaanerup sillimaffiginissaa, nutaanik “smartinik” angerlarsimaffinni pisaartillutit.

Suliffitsinniikkaangatta nalinginnaasorisarparput allat it-kkut isumanaallisaasoralugit. Kisiannili angerlarsimaffitsinniikkaangatta nammineq isumannaallisaaneq isumagisarlugu. Misissoruk angerlarsimaffinni sulinerit qanoq isumannaatsuutissinnaanerlugu.

“Okay Google” aamma “hej Siri”. Digitalikkut ikiuutit amerlanertigut inerpassuit tiguaqqavaat nipimillu aqutsinermi sumilluunniit aqutsisinnaasumik ikiuussinnaallutik. Tamannali eqqarsaatigilluartariaqarpat ikiuutit naatsumik qileruteqartinnissaat.

Kammalaativit assitoqqat ilaani taavaatsit, imaluunniit kammavit piseqqusaarummi taavaatit. Tamatigut eqqumaffiginngitsoortarparput inuit attaveqatigiittarfianni uagut pilluta siaruarterisoqarnersoq. Kisiannili illit indstillingimi tamanna aqussinnaavat, suna siammarterneqarnersoq.

Assinik siammarterisaqaagut. Kammalaatitit Facebookimi, Instagramimi allaniluunniit inuit attaveqatigiittarfianni assinnik siammarterisarput. Immaqa aamma illit nammineq meeqqavit assii kammavillu assii siammartertarpatit. Ilisimaarikkit suut siammarterneqarsinnaanersut.

Inuit attaveqatigiittarfianni siammartikkatit assit imarisallilluunniit, paasiuminaassinnaavoq kikkunnut siammarternerlugit.

Immaqa misigisimassamat opslagimi taatillutit, immaqa peqataaffigerusunngisaraluanni. Tamatigut ajornanngitsuinnaanngilaq suut inuit attaveqatigiittarfianni uagut pilluta siaruarterneqarsimanersut. Kisianni indstillinginni aaqqissinnaavat nakkutiginerulerlugulu sumi taatinnerlutit.

Siammarterineq allallu susassarinngisaannik assinik videonillu atornerluilluni siammarterineq ajornartorsiutaajartornera qaffakkiartorpoq. Asseq aapparisamut taamaallaat nassiunneqaraluartoq, kikkunnut tamanut takusassiarineqariaannaasarpoq. Siunnersuutitsialaat atorlugit ikiuussinnaavutit assit atornerlunneqartut killissamillu qaangiisut tiinganiarnermulluunniit tunngasut assii siammarterunnaarlugit.

Meeqqat ulluinnarsiutaat digitaliusorujussuuvoq. Kammalaatitik oqaluuttarpaat naapillugillu inuit attaveqatigiittarfianni. Nittartakkami spileqatigiittarput. Meeqqat digitalimik atuinerat annertusiartorpoq, aammalu digitalikkut peqquserlunnianit peqquserluffigitinnissaat qanittuararsuuvoq.

Periutsit pingasut peqquserlunniat meeqqanut atortagaat nalunngittariaqakkatit Meeqqat spilertarput nittartakkakkullu kammattaartortarlutik. Ilai pisiniartarput. Tamakkualu digitalikkut peqquserlunniat atornerluttarpaat, meeqqat inersimasunit qulannginnerusarmata. Tamakkununnga ilisimasaqaruit meeqqatit ikiorlugit digitalimik atuineri isumannaallisarsinnaavatit.

Inuit attaveqatigiittarfianni meeqqat atuilerpat, angajoqqaatut qulakkeertariaqarpat meeqqavit isumannaatsumik atuinissaa. Maanna meeqqavit inuit attaveqatigiittarfianni atueqqaalerpata suut eqqumaffigisinnaanerlugit tamakkiisumik atuarsinnaavat. Ilinniarsinnaavat suut eqqumaffigissanerlugit meeqqat inuit attaveqatigiittarfianni atueqqaalerpat.

Misigissallugu nuannerpallaarnavianngilaq illit meeqqannullu, meerarisat digitalikkut peqquserluffigitissimappat. Aningaasanik annaasaqarsimagaluaraanniluunniit, paasissutissanik inummut tunngasunik tilliffigitissimasuit imaluunniit allanit inunnit tatiginassutsimik annaasaqaruit. Siunnersuutitsialaat aajuku, qanoq isiorsinnaaninnut tunngasut.

Assigiinngittarpoq qaqugukkut meeqqat digitalimik atuisinnaanngortarnerat nittartakkami. Aallaqqaammulli isumannaatsuutitsigitsi meeqqat oqarasuaatitaarpat tableterluunniit. Uani tulleriinnik isumannaallisaanermut indstillingimi suut suliarissanerlugit takusinnaavatit. Taamaalillutit meeqqallu toqqissisimasinnaallusi. Oqarasuaatit angallattakkat arlalinnik funktioninik indstillingiilu neqerooruteqarput, illit meerannut illersuutaasinnaasunik. Tamannali pisariaqarpoq meeqqavit enhediata atuutilernissaanut. Siunnersuutitsialaat arfineq-pingasut, sorliit isumannaallisaanermut indstillingimi misissoqqaassanerlugit.

Digitalikkut sillimaniarneq oqarasuaammi sillimaniarnermi indstillingi kisimi apeqqutaanngilaq. Appsini installererneqarsimasut aamma apeqqutaasarput. Uani sektionimi siunnersuutinik appinik toqqaasinnaanermut, meeqqavit pisariaqartitaanut siunnersussavatigit. Aamma isumannaallisaanerup misissornissaa appini ataasiakkaani.

Meeqqap oqarasuaat tableterluunniit nutaaq atuleraangagu, misigisassat nuannersut nittartakkami utaqqilersarput. Ajoraluartumilli aamma misigisassanik nuanniitsoqarpoq digitalikkut peqquserlunnianit misigitinneqarsinnaasut, meeraq ilitsersuussimanngikkaanni qanoq illersorsinnaanermik.

Kinaassutsimik tillinneq tassaavoq pinerluttut paasissutissanik pissarsiaminnik atornerluillutik, illit atit atorlugu aningaasanik atorsinnaasut, aningaasanik tigusisinnaasut bankkontonniit, imaluunniit atit atorlugu uumisaarisinnaasut ilinnut allanullu.

Mailit sms-illu ilumuunngitsut taaneqartarput phishing aamma smishingimik. Ileqquupput pinerlunniat uukapaatinniarlutit paasissutissaatinnik piniarlutik elektroniskimik atortagaat.

Ransomware virusiuvoq filiutinnik paasiuminaallisitsisartoq, illit iserfigisinnaanngisat. Ransomwaremik eqqugaasinnaavutit virusi ajoqutaasinnaasoq installerertoorukku paasiuminaallisaammik qarasaasiannut immiisumik. It-mi pinerliiniat aningaasannanniartarput pinngitsaaliillutik. Qujanartumilli tassunga isumannaallisarnissaq ajornanngitsunnguuvoq.